1. toukokuuta 2015

3

en ole
mitään
jos katoaisin
olisiko sillä merkitystä

kiehtoo ajatus elämän ainutlaatuisuudesta 
siitä miten vain pyyhkiydymme pois
ennen se pelotti
nyt sen hyväksyn

olen kuin tuuli 
näkymättömyydessäni hyvä
aina läsnä harvoin havaittavissa
toisaalta olen aina katseiden alla toisaalta kukaan ei näe
ehkä kukaan ei enää katso syvälle 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti