6. syyskuuta 2014

kipupisteitä


Mä en oo pitkään aikaan tuntenut mitään näin kamalaa.

Ahdistukseni repii rintaani, en tunne enää olemassaoloani
kaikki on pimeää ja minä en osaa mitään
savu kietoutuu ympärilleni, minä en ole enää minä
olen huonoja ajatuksia ja pelottavia sanoja

en osaa mitään mitä haluaisin. en koskaan ole tarpeeksi kaunis enkä taitava. joskus luotin itseeni, mutta se lähti kauemmaksi

kyyneleet valuvat ja minä seison yksin.


haluaisin mennä mukaan, haluaisin nauraa ja nauttia ihmisten seurasta ja hetkistä

kuitenkin olen vain se hauras asia, pimeä olento, surkea mieli - ajattelen liikaa ja pelkään astumista elämään.


hirveä päivä. tunsin pitkästä aikaa kahteen vuoteen rinnassani niin pahaa ahdistusta, että itku oli loputonta ja oksetti. vaikka päiväni oli myös valoisa, enimmäkseen tunsin näitä pimeitä hetkiä. 

kukaan ei ymmärrä, enkä ymmärrä itsekään.