25. heinäkuuta 2014

en ole se mitä luulin


en ole parempi
en viisaampi
en lahjakkaampi

olen ihminen olomuodossaan

ahdistaa seinät kivilattia askeleet sanat 

en riitä vaikka toisin luulin

satutan ja sattuu 

en ole vahva
en ole viisas
en kaunis enkä hyvä

olen kipeitä mustelmia ja vihaisia sanoja, riittämättömyyttä ja pettymystä, täynnä pelon murtamaa toivoa

tulevaisuus ei ole enää edes käsite mielessäni joka kätkee usvaiseen olomuotoon kauneutta

sanat sattuvat, totuus sattuu

onko huominen aamukaste eilistä parempi



kaarnan treenit alkoivat ja mieli on sekaisin
kerron teille lisää pian, nyt olen vain täynnä epävarmuutta ja pelkoa

ikuinen kuolematon itse

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti